Arrghhhh...!

No heipä hei. Olen, kuten varmaan huomasitte, pitänyt taukoa bloggaamisesta jonkin aikaa... Lukio on aikaavievää puuhaa! Useimmiten olen kotona viidenmaissa minkä jälkeen pitäisi tehdä läksyjä ja käydä kuntokeskuksessa ja muuta vastaavaa. En toki koeta keksiä tekosyitä...
Mulla on nyt ensimmäinen koeviikko edessä, hieman ehkä stressaantunut olo... Oon onnistunut lukeen ehkä 15 sivua 70:stä, hehheh... Keksin kaikenlaista muuta ajanvietettä koko ajan, ja sit stressaannun. Nytkin tosi rauhaton olo, ajattelen huomista, kun pitäis lukea mut kaikkee muutaki pitäis tehdä.. Arrrgh.
Nyt menen taasen tekemään jotain muuta kuin mitä pitäisi... Että kuulemisiin.
- Jesse

Lukiosta

Heissan.

Lukion ensimmäinen viikko takana, nyt istun koneen ääressä yöpaita, isältä omimani villapaita, collegehousut ja villasukat päälläni ja olen väsynyt. Viikko meni hyvin, pidän kyllä koulustani, mutta siellä on aika huono ilma, joten kun täytyisi keskittyä johonkin, se ahdistavan lämmin ja hapenpuutteesta kärsivä ilma on aika häiritsevää ja erittäinkin puuduttavaa.
Ihmiset koulussa vaikuttavat mukavilta, ja aika nopeasti sitä tutustuu jo tuntemattomiinkin henkilöihin. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että nyt on viikonloppu, silä en olisi kyennyt repimään itseäni sängystä ylös kuudelta enää kertaakaan. Toivottavasti ensi viikko ei ole niin vaikea herätystensä kannalta... Minunhan pitäisi mennä nukkumaan aikaisemmin, mutta se on erittäin vaikeaa, ja tuntuu jotenkin tyhmältäkin sammutaa valot ennen kello kymmentä illalla...
Minua huolettaa myös koeviikot, sekä omien lukujärjestyksiensä tekeminen - ajattele, että suunnittelen parin viikon päästä loppuvuoden lukkarini!
Kuulin myös, että ellei ole hyvin nopea valintojensa vahvistuksessa, kurssit täyttyvät ja valinnat täytyy tehdä uudelleen. Joku oli ollut vaivaiset 7 minuuttia myöhässä, ja kaikki hänen valitsemansa kurssit olivat jo täyttyneet.
Mutta odotuksenikin ovat aika korkealla, olen lukenut kurssivihkosta kurssien esittelyjä, ja siellä olisi niin paljon kiinnostavaa! Äidinkielenkursseja (eli ruotsin) olisi mooonta todella kiinnostavaa, samoin Media & Kommunikaatio - kursseja, mutta pakolliset kurssit vievät paljon tilaa:D Kaikkia kurssejahan ei tietenkään voi ottaa kerralla, joten olisi valittava vähän kerrallaan, mikä tietenkin tulee olemaan vaikeaa... Täytyy varoa, etten ahmi liikaa! :D
Lukiossa on ihanaa se, että on taas kerran enemmän vapauksia ja vastuuta omista asioistaan. Se tuntuu käsittämättömän hyvältä, enkä tiedä miksi. :) Myös se, että valitsin lukion oman pääni mukaan, enkä mennyt sinne, minne olisi ollut helpointa mennä, tuntuu ihanalta, varsinkin kun tässä lukiossa on aika mukavaa:)
Odotukseni lukiota kohtaan ovat aika korkealla, haluan tutustua moniin uusiin ihmisiin ja saada ystäviä, haluan kuunnella kiinnostavia luentoja ja tehdä kiinnostavia tehtäviä, mutta samalla minua pelottaa hiukan. Mitä jos tämä viekin kaikki voimani?
Meille kerrottiin, että tämä on lukio, jossa on ihan okei olla hyvä koulussa. Alin keskiarvo päästäkseen sinne olikin oltava 8,31. Meille kerrottiin, että siellä ehkä vaaditaankin vähän enemmän, siellähän on totuttu hyviin oppilaisiin... Mutta vain aika voi näyttää, miten tämä menee. Toivottavasti hyvin! :)

Toivottakaa onnea,
- Jesse

Joutsenlampi

1.7.08

Jos joutsenlammen unohdan
Syksyn lehdet jätän taa
Onko sydämeni puhdas jo
Kun ensilumi sataa?

Huuhtooko ensilumi pois
Kaiken vääryyden?
Muistoistani poistaako
Liatun rakkauden?

Tyhjältä pöydältä?

Nyt voisin sanoa, että aloitan syksyllä elämäni tyhjältä pöydältä, sillä edessä on uusi koulu, ja tänään eräs luku elämästäni päättyi. Keväällä päätin erään toisen "luvun", joten nyt olen vain. Katson mitä lukio ja syksy tuo tullessaan menetetyn tilalle.
Minut nimittäin erotettiin bändistä tänään, ja heitä tulee kyllä ikävä. Bändin jäsenet ovat ihania, ja he saivat minut nauramaan. Minulla oli aivan älyttömän hauskaa heidän kanssaan, mutta kaiki päättyy aikanaan, ja elämässä on mentävä eteenpäin. En siis jää murehtimaan ja vellomaan itsesäälissä, sillä en kertakaikkiaan jaksaisi sellaista. Menen bändin keikoille ja olen mukana siinä touhussa sitten niin.
Jatkan kuitenkin laulutuntejani, sillä rakastan laulamista, vaikka en ollutkaan bändin tasoon nähden kovin hyvä, johtuen enimmäkseen kai siitä, että keikat menivät huonosti eikä ääneni ole se vahvin mahdollinen... :p Enkä yritä keksiä tekosyitä erottamiselleni, näin se vaan on.
Keväällä päätin kuvataidekouluopintoni, ironisesti kyllä, jotta minulla jäisi enemmän aikaa bändille. Nyt minulla on siis periaatteessa vapaa-aikaa jonkin verran. En tosin tiedä kuinka pitkiä päiviä luiossa tehdään, ja jäljellä on vielä kuntokeskusjäsenyyteni. Alan siis kuntoilufriikiksi? :D Sehän kyllä sopisi siihennähden, että olen epäterveellisyyslakossa ja tahtoisin laihtua... olen siis aika teini, vai? ;D
Noh, katsotaan sitten että kuinka tässä käy:) Se on asenteesta kiinni! :D

- Jesse

Järjestelyä

Eikö olekin käsittämätöntä, kuinka paljon turhia papereita ja kaikkea muuta turhaa mahtuu yhteen huoneeseen, ilman että sitä itse huomaa ennenkuin järjestelee paikkoja? Minä nimittäin hieman järjestelin kirjahyllyni alinta hyllyä, jossa pidän lehtiäni. Olen Demi:n uskollinen tilaaja ^-^, ja tämä alkoi jo jossain vaiheessa vuonna 2006, uskoakseni.
Demi on siis nuorille naisille/tytöille suunnattu aikakausilehti, joka on täynnä ihania ja hyviä tyttöjenjuttuja kannesta kanteen. Suunnilleen yhtä kauan olen tilannut myös Suosikkia, joka on enimmäkseen kai musiikkiin keskittyvä lehti tytöille ja pojille. Olen tosin ajatellut lopettaa sen tilaamisen, päätoimittajan vaihduttua jutut ovat huonontuneet roimasti, ja tällä tarkoitan siis, että jutut eivät jaksa minua kiinnostaa enää yhtä paljon.
Yhtä kaikki, minulla on erittäin paljon lehtiä, ja niiden lomasta löytyi esimerkiksi kouluvihkoja vuodelta -07, epämääräisiä hissanpapereita aika lailla sekä julisteita, joita en ihan heti kyllä laittaisi seinälleni... Roskakorini täyttyi aika nopeasti. Löytyihän kaiken lomasta myös pino papereita, joille olen joskus, muutamia vuosia sitten, rustaillut kaikenlaista...
Nauroin lukiessani erittäin angstisia englanninkielisiä "runojani", joissa ei ollut mitään perää. En muista miltä minusta tuntui tuohon aikaan, mutta tiedän, ettei elämä ollut ihan niin kamalaa, että voisin kirjoittaa senlaisia, erittäin huonoja runoja. Sillä runojahan ne ainakin yrittivät olla...
Mutta kuka tietää, ehkäpä istun parin vuoden kuluttua nauramassa runoilleni, joita nyt kirjoittelen. Se jää nähtäväksi.
Huoneeni jäi tosin vielä aika sotkuiseksi, mutta se on huomisen ongelma se. ^-^

Olkaahan kiltisti;)
- Jesse

Olen aika huono nimeämään runojani, joten useat ovat nimettömiä. Tämä on ensimmäinen runoni, jonka kirjoitin ilman riimiä. Kertokaa rehellinen mielipiteenne, jotta tiedän mitä parantaa:)

10.5.08
Taivas on liekeissä
Kun tuhat auringon valoa polttaa pois värejä
Jäljelle jää yön hämärä, odotus

Tähdet laskeutuvat
Sytyttävät toivon,
Aurinko palaa taas
Aamun ensimmäinen säde heijastuu kastepisaraan

Joutsenlaulu

19.3.08

Jos en ole joutsen, voinko joutseneksi tulla?
Jos sydäntäin en omista, onko sydämeni sulla?
Kauan olen etsinyt, mutt' vielä löytänyt en
Jos sydämein siis löydät, lupaatko tuoda sen?
Se on reunoiltaan hieman rikki, kun sen joskus heitin pois
Sä varmaan ehjäksi sen saisit, vai untako se ois?
Jos siis sydäntäni joskus näät -
Pelottaisko sua heikot jäät?


Kommenttia, kiitos:)
- Jesse